Eikähän tähän juurikaan lisättävää ole. Toimin itse myös vapaaehtoisena ongelmakoirakouluttajana.
Itsellä koulutuskokemusta vuodesta 1985, jolloin aloitin Junior-handlerina perheeni saksanpaimenkoiran kanssa.
Itselläni on saksanpaimenkoira ja rotusuosivuus pysynyt aikuisikään asti .."sakemannni sen olla pitää".
Rotusuosivuus ei koirarakkauttani vähennä! Kaikki koirat ikään,kokoon,rotuun katsomatta ovat mulle koiruuksia koiruuksien parissa ja koiramaailmassa. Kaikkia niitä rakastan yhtä antaumuksella.
Koiralle tärkeintä on saada olla KOIRA! Koiran paikka ja asema perheessä on aina lauman alin. Onnellinen paikan ja asemansa tietävä, rajansa tietävä koira on hyvin onnellinen ja tasapainoinen koirapersoona ja varsinkin, jos koiralla on ollut onni kasvaa tässä perheessä 8-viikon ikäisestä pennusta saakka. Että on ohjattu ja opetettu alusta pitäen perheen tapoihin, sääntöihin, rutiineihin. Myöhemminkin tämä toki käy, mutta vaatii valtaisasti työtä. Oletko valmis?
Koiran pito on myös kallista! Uppoaa satoja ja jopa tuhansia euroja. Koiran elinaikana satavarmana kymmeniätuhansia.Varsinkin, jos harrastat koiran kanssa (kuten minä).
Jos asut kerrostalossa, saat tottua kaikkiin vääntöihin, kun pentukoira tulee kotiin. Ihme on jollei mistäänpäin kuulu yhtään soraääntä. Itse olen saanut koirani pentuaikana kuulla yhtä ja toista valitusta pentukoirastani ja vahvana luonteena pannut hiljaiseksi nuo pissapäät. Kaikista ei kuitenkaan ole sellaiseen. Puolusta koiraasi, kun siihen on aihetta!
Pentukoiraahan vasta koulutetaan.
Pahimmat pissapäät tosin meidän talossa surevat nyt sitä, kun ei voi enää yhtään koirasta valittaa. Valituskohde on nyttemmin haettu vasta muuttaneen nuorenparin seksuaalitouhuista.
Hankkisivat nyt oman elämän vihdoin ja viimein!!!
Koiranomistajan elämä on ulkoilua ja harrastuksia koiran kanssa työn lisäksi. Oma onneni on olla freelanceri, joten koiralle ja tähänkin nettiin on aikaa. Myös toinen puolisko huolehtii koirastani. Lapsia meillä ei ole, eikä koskaan tule, sillä en halua omia.Koiran kanssa harrastan meidän perheessä minä.Miehelläni ei ollut aiempaa kokemusta koirista ja jouduin opettamaan häntäkin koiran käsittelyyn samalla kuin pentukoiraa. Mies sanoi, että oon liian ankara, jos kielsin häntä hyväksymästä pentukoiran hampaita iholla jne. "Usko mua" mä sanoin ja mies uskoi joskin mielestään ylireagoin..Ai ylireagoin, jos on kiellettyä, ettei isännän käteen hampailla oo asiaa koskea?
Pieni, suloinen koiranpentu kasvaa suureksi koiraksi ja saa ne opit pentuna jo, mikä on soveliasta ja mikä ei.
34kg painava koira tarraa käteen hampaillaan??Eikös ookin vitun söpöä?
Ja herranjumala, kun pidin koiralle ihan järkyttävän kovaa kuria.
-Kaikki tuo on otettu jo takaisin mieheni kokemuksen lisäännyttyä-.
Itse päätät mitä kodissasi koiralle sallit ja mitä et, mutta se on päätettävä pirun äkkiä!
Kerran sallittu, aina sallittu.
Kerran kielletty on aina kielletty.
Suloinen koiranpentu haluaa vuoteeseesi..Oletko valmis ottamaan suuren jopa yli 30-40 kiloisen rahjuksen sänkyysi ja viereesi ja jos on vielä narttu ja sillä juoksu (valuu verta pimpasta,sotkee lakanasi)Housuja EI KOIRALLE!!..Jos vastaat hetkeäkään epäröimättä myöntävästi, niin salli vain koiranpennun tulla sänkyysi.
Jos taas et tahdo sitä, kiellä se heti ja käske koiran rauhoittua ja lakata inisemästä!-Usko pois se lakkaa, aikanaan. Niin "säälittävää" kuin se voikin olla. Sinä määräät rajat, Sinä määräät missä ollaan ja mennään. Sinä olet "ihmissusi", sinä olet lauman johtajasusi! Olet alfanaaras tai uros.
Sinä ja vain sinä näytät missä mennään!
Asetat rajat, ennenmuuta rakastat ja olet oikeudenmukainen. Mutta SINÄ OLET POMO!!!SE ON ISKOSTUTTAVA KOIRALLE SELKÄYTIMEEN ASTI!Siitä päivästä asti kun tulee kotiisi toivottavasti pienenä pentuna.
Mieluummin kysy ohjeita kokeneemmilta kuin tekisit itse virheitä, jollet ole aivan varma.
Käsiini ja pakeilleni päätyy niin paljon väärinkoulutettuja koiria, että on surku.
Suurin osa virheistä on tapahtunut sallivuutena pennulle ja koira ei näinollen myöhemmin tiedä paikkaansa ja rajojaan.
Osa taas myöhemmin. Sinä päätät milloin ulkoillaan. Sinä päätät milloin on leikin aika. Sinä päätät milloin koira syö ja ei saa syöksyä kupilleen; vaan mennä syömään vasta kun annat siihen luvan. Sinä päätät. Sinä ja yksin Sinä!Ja mä puolestani uskon, että sulla on tuolloin käsissäsi onnellinen hyväkuntoinen ja hyväluonteinen koirapersoonallisuus, joka vaikka kuolisi edestäsi.
Liiallisesta suojeluvietistä jouduin omaani poiskouluttamaan ja napsukoulutuksella sain jo viikossa koiran pois ylisuojelusta säilyttäen kuitenkin normaalin suojeluvietin. Opettelimme tilanteita joihin reagoida ja joihin ei reagoida. Toimi koiraani niin hyvin, että keksin kouluttaa "pankkiautomaatilla asioinnin". Nostan rahaa ja takanani henkilö seisoo rauhallisesti. Koira ei tee mitään. Takanani oleva henkilö koittaa jotenkin tarttua muhun..Koira nappaa ranteesta kiinni.Hellästi purematta, pitää vain kiinni.
Ryöstöyritys, koira esti, poliisit paikalle. Selostus koiran koulutuksesta poliisille. Toimii ja varmasti ja nimeni ei ongelmakoirakouluttajana ei varmasti ole vieras siellä poliisin arkistoissa.Ja vieläpä vapaaehtoistyötä, palkkaa en huoli.
Koira esti ryöstön...
Kuvitteellista, mutta voi olla täyttä totta vielä jonakin päivänä..Siksi röyhkeästi pankkiautomaatilla käyttäydytään. Ilman koiraani en enää edes haaveile asioinnista automaatilla. Usein jo koirani läsnäolo on riittävä pelote ja kukaan ei hitsaa peräpukamiin kiinni. Ilman koiraani..Perseessä joku kiinni.AINA!!!Aina saan myös muistuttaa siitä, että pankkiasia on yksityisasia ja siirry vähintään yli metrin päähän, ole hyvä! Tästä nurinaa ja mielenvikaisuusväitteitä. Koirani kanssa saan nostaa rahaa ihan rauhassa ilman, että lähelleni tungetaan..hassua tavallaan, kun koirani on täysin rauhallinen ja kiltin oloinen. Riittää, kun on saksanpaimenkoira! Fiksummat taas tajuaa, että perääntyä ei tarvitse, kunhan ei koita tehdä emännälle mitään..
Lopuksi: On sinusta kiinni millaisen aikuisen koiran saat. Voit joko yrittää noudattaa koulutuksen pääperiaatteita tai jättää noudattamatta. Voit kerrostalossa joko puolustaa pentukoiraasi tai jättää puolustamatta. Selkeästi ilkeille ihmisille on turha koittaa koiranpentua esitellä. Se on vain valituksen välillinen aihe, kun ei muuta keksitä.
Jollet osaa kouluttaa mene ohjattuun koulutukseen alusta saakka.
Tärkeää on muistaa tämä: Koosta riippumatta, rodusta riippumatta jokainen koira tarvitsee tapakasvatuksen.
Liian usein lenkeilläni näen aivan raivona hihnassa räyhääviä pikkukoiria, joiden emännät vain naureskelevat, että voi kun hassua, on sillä iso ego. Mä yleensä heitän täysin rauhallisena pysyvän sakemannini kanssa kohdalle pysähtyen, että on se iso onni, ettei sulla ole käsissäsi tällaista koiraa..Tällainen, kun alkaa räyhäämään ja riehumaan kuten tuo sinun pieni nyt, niin on varmaa ettet pysty käsittelemään..On se onni ettei sulla ole isoa koiraa...
Jotkut ottaa vittuiluna, osa alkaa ajatella.
Oma koiranikin on "mamin kulta" hellittelyhetkinä ja silloin suukotellaan puolin ja toisin. Limasuukkoja kestämätön älkööt hankkiko koiraa. Kyllä se limainen ällöpusu on koiralle suotava ja ihan suoraan tauluun!-Tähän on järkevä selityskin: Koira osoittaa tällätavoin kiintymystään ja tapa on myös pyytää ruokaa emolta.Koiran pitää saada olla koira!!Jotain vapauksia sentään.Pusut tauluun!Mä en voisi elää ilman niitä suukkoja, en ilman helyyshetkiä, jotka kuuluu sekä emännän, että koiranelämään.
rakkautta ja rajat.
Rakasta 75%, "rankaise" 25%
Muistathan lopuksi, että koiraa EI KOSKAAN SAA LYÖDÄ ja emännän/isännän käsi ei nouse koira vastaan. EI KOSKAAN!!
KOIRA ANSAITSEE VAIN PARASTA!!
Ja vain siksi kun on koira(si). |
Hauskan näköistä tuo kieltämättä oli, mutta...
varsinkin kun se katto siihen kameraan :D
Ollaan kyllä tosi tarkkoja mitä se tekee, varsinkin äiti. Kieltämättä semmonen on surullista kun annetaan jollekkin hemmotellulle kakaralle koira tai ylipäänsä mikä tahansa eläin eikä sitä kuitenkaan osata/viitsitä hoitaa. Meidän koira tekee noin vaan jos sen juomakuppi on tyhjä... Toivottavasti tuosta koirasta ei tule semmoinen vihainen räksyttäjä joka haukkuu kaikki ohikulkijat... :S
WUF!
